Fitnessmalli 2016 finalistiesittelyssä Eeva Norojärvi

0

 

 

 

 

Olen 25-vuotias fysioterapiaa viimeistä vuotta Tampereella opiskeleva Lahden likka.

En ole ollut pienestä asti kiinnostunut urheilusta tai liikunnasta ylipäätään. Lapsuudessani rakastin kuvataiteita, kuten piirtämistä ja maalaamista ja äiti on joskus sanonutkin, että puuvärejä ja liituja löytyi kotoakin mitä oudoimmista paikoista, mm. wc:stä. Tietysti pienenä aina leikittiin ulkona, oli sitten sää mikä hyvänsä, joten liikkeessä olen kuitenkin aina pysynyt. Pienenä rakennettiin majoja, leikittiin Kirkkistä, Polea ja Rofea ja muutenkin juostiin naapurin lasten kanssa toistemme pihoilla ja keksittiin aina uusia vauhdikkaita leikkejä.

Liikunta tuli kuvioihin kun olin noin 10-vuotias. Silloinen paras ystäväni harrasti yleisurheilua, joten luulen että lähdin mukaan harrastukseen sen takia, että halusin viettää enemmän aikaa hänen kanssaan. Yleisurheilua harrastin parisen vuotta, jonka jälkeen siirryin tenniksen pariin. Kumpikaan näistä lajeista ei tuntunut ihan omalta ja muiden kanssa kilpaileminen sai minut jotenkin ahdistumaan urheilusuorituksissa.

Thainyrkkeilyn löysin 13-vuotiaana sanomalehden esitteestä. Menin yhden kaverin kanssa katsomaan lajiesittelyä silloiselle salille ja rakastuin heti lajiin. Thainyrkkeily on kieltämättä rankin laji mitä olen ikinä harrastanut tai edes kokeillut – Se on fyysisesti erittäin rasittavaa lihaksille, sekä hengitys- ja verenkiertoelimistölle ja lisäksi saan siitä mielettömästi henkistä voimaa. Thainyrkkeilyä harrastin noin 10 vuoden ajan. En ole kuitenkaan ikinä ollut kilpailijatyyppiä ja tuntuukin, että olen nuoruudessani aina hakenut lajia, missä ei kilpailla ketään muuta kuin itseään vastaan.

Kuntosaliharjoittelusta innostuin vuonna 2010 poikaystäväni kautta, joka kävi tähän aikaan paljon salilla. Ehkä noin 2012 aloin ihailla vähän lihaksikkaampaa naisvartaloa pelkästään hoikan ulkomuodon sijaan. Tällöin aloin keskittyä enemmän terveelliseen treenausta tukevaan ruokavalioon ja aloin suunnitella itselleni kuntosaliohjelmia. Vuosien myötä kuntosaliharjoittelu on yhä enemmän tuntunut itselleni sopivalta harjoittelumuodolta. Siellä saa tehdä omia juttujaan ja kilpailla vain itseään ja omia suorituksiaan vastaan. Kuntosalilla haluan aina olla parempi kuin edellisellä kerralla. Kuntosaliharjoitteluun ei myöskään tarvitse sitoutua samalla tavalla kuin moneen muuhun lajiin. Esimerkiksi joukkuelajeissa ja yhteistreeneissä on pakko olla aina samaan aikaan samassa paikassa, kun taas kuntosalilla voit käydä fiiliksen mukaan missä vaan ja mihin kellon aikaan tahansa. Kuntosaliharjoittelussa kiehtoo ehdottomasti sen joustavuus sekä valinnan vapaus.

Olen alun perin maalta kotoisin ja tuntuu että olen elänyt koko elämäni luonnon helmassa. Tästä syystä myös luonnossa liikkuminen ja lenkkeily ovat minulle eräänlaista terapiaa. Ystävienkin kanssa tulee usein kahvilan sijaan tavattua lenkkipolulla, missä on mukavampi vaihtaa kuulumisia ja kerrata mitä viimenäkemän jälkeen on tapahtunut.

Hain Fitnessmalli-kilpailuun ensimmäisen kerran vuonna 2013. Taaksepäin katsoessani olen ihan tyytyväinen, etten vielä tuolloin päässyt mukaan kilpailuun. Nyt iän tuomalla kokemuksella, sekä suuremmalla varmuudella omasta tekemisestä koen viimeinen olevani valmis tähän kilpailuun. Haluan toimia esikuvana nuorille naisille olemalla urheilullinen ja terveellisiä elämäntapoja noudattava roolimalli. Haluasin, että nuoret naiset voisivat ulkonäköpaineiden sijaan löytää ilon liikkumisesta, sekä juuri itsensä näköisen tavan harrastaa liikuntaa ja olla aktiivinen. Olen erittäin innoissani paikastani finaalikymmenikössä ja odotan kovasti, mitä tuleva kesä ja syksy tuo tullessaan!

-Eeva